Kaarlelan pappila

Restaurointi

2021–

Kaarlelan pappila valmistui keskiaikaisen kivikirkon kupeeseen vuonna 1737. 

Talon asukkaista tunnetuin on kirkkoherra Anders Chydenius, joka asui pappilassa vuodesta 1770 aina kuolemaansa asti, reilut kolme vuosikymmentä. Monitoimimies tuli tunnetuksi edelläkävijänä mm. sanan- ja uskonvapauden, rokotusten, vapaan talouden, työläisten aseman sekä demokratian saralla.

Anders myös suunnitteli taloon suuren remontin: ikkunoita korotettiin, olkikatto vaihdettiin paanuihin ja hirsiseinät verhottiin punamullatulla pystylaudoituksella. Tänäkin päivänä rakennus on ulkoa pitkälti Chydeniuksen ajan asussa, punamulta vain on vaihtunut keltaiseen maaliin. 

Puolittain käyttämättömäksi jäänyt rakennus kuuluu nykyään pappilayhdistykselle, joka tilasi Arkkitehtitoimisto Patinalta talon sisätilojen entisöinti- ja muutossuunnitelmat. Talovanhus kunnostetaan 1700- ja 1800-lukujen ilmeeseen ja huonejärjestystä palautetaan lähelle alkuperäistä.

Rakennukseen avataan Chydenius-keskus. Salit ja kamarit tarjoavat monipuoliset puitteet tutkijoille, tapahtumille sekä uudelle kahvilalle. Rakennuksesta tehdään Chydeniuksen ideaalien mukainen: kaikille avoin ja helposti lähestyttävä. 

Restaurointi tehdään säilyttävän kunnostuksen periaatteella: vanhat rakenne- ja materiaalikerrokset saavat jäädä paikoilleen. Näin voidaan säilöä esimerkiksi eri vuosisatojen tapetit ja maalikerrokset. Pitkää rakennushistoriaa ei ole järkevää irroittaa ja arkistoida muualle – tai kuten usein käy, samalla tuhota lopullisesti. 

Pappila on hieno esimerkki 1700-luvun alun karoliinisesta tyylistä.

Rakennuksen pintoja neljältä eri vuosisadalta.

Vanhoissa lasinegatiiveissa on valokuvattuna Kaarlelan pappilan arkea ja elämää 1900-luvun taitteessa.